retki viinitilalle ja Niagaralle

Huh, meinasin ihan unohtaa kertoa meidän toisesta päivästä Torontossa, jolloin tehtiin retki viinitilalle sekä kuuluisille Niagaran putouksille.

Kävimme Peller Estates -viinitilalla, joka on lähellä Niagaran putouksia ja jossa saimme opastusta viininvalmistuksen saloihin tilan oppaalta. Hän kierrätti meitä viinitarhoissa maistelemassa makeita rypäleitä ja viinikellareissa hämmästelemässä viinitynnyririvistöjä samalla, kun kertoi mm. erilaisten maaperien merkityksestä viinirypäleiden kasvatuksessa.

Kyseinen viinitila valmistaa kuuluisaa Ice Wine'a ja saimmekin maistaa sitä kuohuviinin, puna- ja valkoviinin sekä makean jälkiruokaviinin muodossa. Tämä viimeksi mainittu on sitä nimenomaista icewinea, jonka juuret ovat Saksassa (Eiswein), mutta jota nykyään valmistetaan eniten Kanadassa siksi, koska se tehdään jäätyneistä makeista rypäleistä ja Kanadassa pakkaset ovat joka vuosi taatut. Hyvää oli ja puitteet maistelemiseenkin kohdallaan, kun meidät puettiin muhkeisiin Canada Goose -takkeihin ja saateltiin jäästä tehtyyn huoneeseen, 'igluun', drinksuille.

Kierroksen jälkeen saimme tilaisuuden hankkia tuliaisia kotiin ja moni sen tilaisuuden käyttikin hyväkseen. Itse ostin kaksi minikokoista pulloa icewinea, jotka oli tehty kahdesta eri rypäleestä. Pienet maistiaiset saamme niistä TM:n kanssa esim. tulevan hääpäivän kunniaksi.

Viinitilalta siirryimme lähelle Niagaran putouksia ja söimme lounaan huikaisevien näköalojen vieressä. Lounaan jälkeen jatkoimme matkaamme varsinaisille putouksille.

Niagaran putotukset (Niagara Falls) koostuvat kolmesta putouksesta Niagarajoessa Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalla, joista isoin on Hevosenkenkäputous (Horseshoe Falls). Se ylettyy molempien maiden puolelle, mutta kanadalaiset kyllä pitävät sitä omanaan. Kaksi muuta pienempää - ja kanadalaisten mielestä surkeampaa - putousta ovat Yhdysvaltojen puolella.

Rajoitetusta ajastamme johtuen emme ehtineet tehdä laivamatkaa Hevosenkenkäputoukseen, mutta näimme kyllä ihan mainiosti rannalta ja putousten alla kulkevien käytävien näköalapaikoilta putouksen mahtavuuden.

Ja olihan se julmetun iso koski! Vesi oli kirkasta ja sitä riitti. Opas kertoi, että vettä virtaa putouksessa - jos muistan oikein - 154 miljoonaa litraa minuutissa. Se ei ole ihan pieni määrä se. Mutta olihan se kaunista katsottavaa.

Otettiin hauskoja kuvia ja videoita ja meikäläinen sai kuin saikin otettua selvien, jossa putous näkyy hienosti taustalla. Aurinkoinen ja varsin kuuma päivä vain lisäsi putouksen kauneutta, kun vesihöyrystä muodostui useita sateenkaaria. On siinä varmasti ollut ihmetteleminen niillä natiiveilla, jotka joskus muinoin ensi kertaa ovat putouksille osuneet, kun sen koko ja kauneus hämmästyttää vieläkin.

Sen verran päästiin kosketuksiin veden kanssa pärskeiden ja vesihöyryn lisäksi, että putouksen alla kulkevassa käytävässä otettiin yhdessä hieman tulvineessa kohdassa kengät ja sukat pois ja mentiin seisomaan Niagarajoen veteen. Ei ollut kylmää ja saanpahan sanoa kahlanneeni Niagarassa.

JälkiMärinät:
Sirpa kysyi, miten kotiväki - TM ja epatot - olivat selvinneet meikäläisen reissun aikana. Näin pitkää reissuahan en ole koskaan ollut pois kotoa, kymmenpäiväisiä kylläkin ja nekin ovat tuntuneet jo ihan mahdottoman pitkiltä. Joten ei ihme, että meikäläistäkin pikkasen arvelutti asia.

Hyvin olivat selvinneet! TM:n painostin Kanadasta käsin liittymään Isomman avustuksella whatsappiin, joten viestit alkoivat kulkea siihenkin suuntaan. Lasten kuulumisia kuului kuitenkin tiheämpään, mikä helpotti ainakin minun ikävääni.

TM joutui pakon edessä vissiin ensimmäistä kertaa 20 vuoteen pesemään pyykkiä ja siitä tulikin jossain välissä ylpeä ilmoitus, että "iisiä hommaa". Kiva tietää, saa pestä jatkossakin. No, ei taatusti. Heti kotiin tultuani käynnistin pesukoneen ja näin loksahdimme sujuvasti entiseen työnjakomalliin.

Seuraava keskustelu käytiin tulopäiväni iltana:

mä: "Onko täällä imuroitu kertaakaan? Tai pesty vessoja?"

TM marttyyriäänellä: "On. Kaikki on saanut tehdä yksin."

mä: "Onks kiva, että mä tulin takaisin? Eiks ookin mukavampaa olla kaksin- kuin yksinhuoltaja?"

TM: "Mjoo..."

Eli se kaksiviikkoinen poissaoloni teki kyllä hyvää ja avasi silmiä. Puolin ja toisin.