hajatuksia Torontosta

Torontossa olimme matkan alussa neljä yötä ja matkan lopussa kolme. Eli myös vapaa-aikaa tutustua kaupunkiin jäi runsaasti lauleloilta.

Toronto on kaupunki, jota voi kuvata monilla eri sanoilla. Ensimmäinen, joka tulee mieleeni on

Ristiriitainen
Toronto on Kanadan suurin kaupunki. Siellä asuu tätä nykyä n. 2,8 miljoonaa ihmistä, Suur-Toronton alueella vielä kolme miljoonaa lisää. Se sijaitsee Ontario-järven rannalla samannimisessä provinssissa ja sen lähiympäristössä (alle 200 km säteellä) asuu neljäsosa Kanadan koko väestöstä, mikä on käsittämätön juttu, kun miettii maan kokoa.

Vaikka Toronto on miljoonakaupunki ja sen kaupunkikuvaa koristavat monet lähinnä lasiseinäiset pilvenpiirtäjät, on siellä välissä ihan mataliakin rakennuksia, puistoja sekä omakotitaloalue ihan lähellä keskustaa, mikä tekee kaupungista ilmavan ja antaa kaupungista pikkukaupunkimaisen vaikutelman.

Toinen mieleen tuleva sana on

Turvallinen
Kaupungilla ei missään näkynyt poliiseja. Muutaman polkupyöräpoliisin näimme kahvitauolla, mutta poliisiautoja ei näkynyt katukuvassa ollenkaan. Siltikin tunsimme olomme turvalliseksi myös kulkiessamme myöhään illalla kaupungilla. Kodittomia kaduilla istuskeli tai makoili kerjäämässä avustusta, mutta heistä ei ollut mitään häiriötä. Lappu vieressään kertoi, että olivat työttömiä ja kodittomia ja että kaikki apu kelpaisi, mutta mitään kontaktia he eivät yrittäneet ottaa.

Aurinkoinen
Tässä nyt oli kyse puhtaasta tuurista, jota meillä riitti koko matkan ajan säiden suhteen. Kanadassa ja etenkin Toronton alueella viime kesä oli ollut kuumin ikinä mitattu ja lämpötilat olivat nousseet tukaliin yli 40 asteen lukemiin. Todennäköisesti helteisestä kesästä johtuen syksy ja ruska olivat hieman myöhässä, mikä oli todellinen onnenpotku meille. Saimme nauttia sekä mennessä että tullessa Torontossa reilusti yli 20 asteen lämmöistä - ja näimme sitä upeaa ruskaakin. Vielä myöhään illallakin oli melkein tuo parikymmentä astetta lämmintä ja kuljimme ikionnellisina tästä lämpöaallosta pelkissä t-paidoissa. Turhaan raahasimme mukana talvitakkeja ja -kenkiä. Paluu Suomen arkeen olikin sitten todella karu.

Kaupunki on todellakin miljoonakaupunki pilvenpiirtäjineen, mutta yksi mielenkiintoinen piirre siinä oli: pilvenpiirtäjistä iso osa on ihan asuinrakennuksia. Korkeita - osa varsin eksoottisenkin muotoisia - täysin lasiseinäisiä asuintaloja siinä aivan parhaimmalla ranta-alueella toimistorakennusten kupeessa. Eivätkä varmastikaan tyhjätaskuille tarkoitettuja. Iltavalaistuksessa niistä tuli mieleen ihan joku avaruusajan kaupunki. Tuhansia ihmisiä yhdessä ainoassa huikean korkeassa rakennuksessa. Aivo ei meinannut taipua sitä tajuamaan. Ja lisää ja entistä korkeampia oli rakenteilla.

Torontossa asuimme Bond Place -nimisessä hotellissa ja se oli kyllä nappivalinta: siisti ja aivan keskellä kaupunkia. Siitä pääsi hyvin kävellen katsomaan kaupungin nähtävyyksiä ihan mihin ilmansuuntaan tahansa. Koska hotellin aamiaisen hoitaa joku ihan muu kuin hotelli itse, oli ensin pientä 'informaatiokatkosta' siitä, mitä meidän aamiaiseemme kuului, mutta lopulta saimme myös leikkeleitä ja vihanneksiakin. Siellähän normiaamiainen on pekonia, munaa ja paahtoleipää ja/tai erilaisia makeita pullia. Hotellista löytyi myös kuntosali, jossa jotkut innokkaat kävivätkin. En tosin minä. Meikäläiselle riitti ihan hyvin ne 20 000 ja ylikin askelmaa, jotka päivässä kävelimme kierrellessämme kaupunkia.

Toronto on täynnä erilaisia pieniä ruokapaikkoja. Pikaruokaa saa joka kulmasta (mm. Subway, Pizzaiolo, Burrito Boyz), samoin kahvia (Tim Hortons, Starbucks). Japanilaista, kiinalaista, korealaista... kaikkea löytyy. Me kävimme mm. etiopialaisessa ravintolassa syömässä tavan mukaan sormin aivan järkyttävän hyvää ruokaa PALJON. Lisäksi talo tarjosi meille jälkiruuaksi "kahviseremonian", jossa saimme tuoksutella paahtuvia kahvipapuja. Eikä tullut kalliiksi täysi maha. Alle 20:lla kanadan dollarilla sai ihan kelpo aterian juoman kera lähes mistä tahansa.

Shoppalijalle kaupunki on paratiisi: ihan keskustasta löytyy kaikki mahdolliset kaupat ja vielä pari isoa kauppakeskusta, Eaton Centre etunenässä. Outletit olivat kaupungin ulkopuolella emmekä sinne jaksaneet lähteä, kun ihan vierestäkin löytyi laadukasta tavaraa kohtuuhintaan ja jopa edullisesti Suomen hintatasoon verrattuna. Jotain tuli ostettua itselle ja tuliaisiksi, esim. vaahterasiirappia. Onneksi matkalaukku ei vetänyt paljoa tuotavia, muuten olisi mopo karannut käsistä ihan kokonaan, vaikken mikään shoppailija muuten olekaan.

Satuimme kaupunkiin sopivasti seuraamaan paikallisen baseball-seuran Toronto Blue Jays'n ja Cleveland Indians'ien välistä taistelua jostain mestaruudesta. Tiesi kyllä, että illalla on peli, kun kaduilla joka toisella oli joko Blue Jays'ien lippis tai fanipaita päällään. Valitettavasti torontolaiset hävisivät emmekä nähneet voitonjuhlia. Tuosta voittajajoukkueen nimestä ja logosta oli jotain polemiikkia, että ovat rasistisia eikä niitä saisi käyttää, mutta en tiedä, päästiinkö kiistassa jo johonkin lopputulokseen. Seurasimme erästä otteluista pubissa ja hyvä tunnelma oli katsoa, vaikkei säännöistä mitään tajunnutkaan. Kotijoukkueen pelistadion on aivan järkyttävä kolossi ja paraatipaikalla kaupungin eteläosassa lähellä rantaa.

Julkinen liikenne Torontossa koostuu metrosta sekä bussi- ja raitiovaunulinjastosta ja niitä on suhteellisen helppo käyttää, kunhan ensin vain tajuaa poletti- ja vaihtosysteemin. Meikäläisellä siihen meni hetki - suoritimme aiheesta 'agrobaturin' erään viisaamman kuorolaisen johdolla -, mutta sen jälkeen ei ollut vaikeuksia. Tosin me kyllä pääasiassa liikuimme jalkapatikassa, jotta näkisimme mahdollisimman paljon kaupunkia. Toronto onkin erittäin helppo kaupunki liikkua, kun siellä kadut menevät kaikki joko pohjois-etelä- tai itä-länsi-suunnassa. Mutta jos haluaa päästä nopeasti paikasta toiseen, on parempi tosiaan käyttää julkista liikennettä, sillä ruuhkat aamuisin ja iltapäivisin/iltaisin olivat ihan järkyttävät. Puoli tuntia mentiin muutamaa korttelinväliä, kun lähdettiin taksilla lentoasemalle. Eikä tilannetta yhtään helpottanut, vaikka moottoritiellä molempiin suuntiin meni 4-5 kaistaa. Ne olivat tupaten täynnä autoja.

Ajanvietettä kaupungista löytyy kaikkeen makuun. Me kävimme AGO:ssa (Art Gallery of Ontario), kun satuimme sopivasti paikalle keskiviikkoiltana, jolloin sinne on vapaa pääsy. Kävimme myös musikaalissa Ed Mirvish Theatre'ssa katsomassa Roald Dahl'n Matildan. Sinnekin päästiin ihan tuurilla, kun puoli tuntia ennen esityksen alkua kysyttiin lippuja ja joku ryhmä oli sopivasti jättänyt tulematta. Ne lapsinäyttelijät olivat aivan uskomattomia! Ihan ammattimaisia laulajia ja tanssijoita jo nyt. CN Tower'ssa (553,33 m korkea) ja Ripley's aquarium'ssa oli myös ihan pakko käydä. Edellisestä nähtiin melkein Niagaran putouksille saakka ja jälkimmäisessä päästiin ihailemaan vedenalaisia ihmeitä. Meikäläinen sai silittää rauskua ja pitää katkarapua kädessä, mikä pelasti päivän. *hih*

Toronton edustalla on Toronto Islands, jonne teimme lauttamatkan. Se koostuu yhdestä isosta saaresta ja muutamasta pienemmästä, jotka on yhdistetty emosaareen silloilla. Saarilla on mm. uimarantoja, puistoja, kävelyreittejä, tennisklubi, purjehdusseura, kirkko, ravintoloita, huvipuisto ja lentokenttä, jota käytetään Kanadan sisäisiin lentoihin. Lisäksi saarilla on kerrassaan hauskoja ja hurmaavia kesämökkejä. Osa niistä oli kuin suoraan satukirjan sivuilta varsinkin nyt, kun Halloween lähestyy ja ihmiset olivat 'koristelleet' pihojaan välillä vähän yliampuvastikin. Mukava oli saarella kävellä, nauttia auringosta ja lämmöstä sekä ihailla Ontario-järven huikeita aaltoja.

Paljon oli nähtävää ja ihasteltavaa Torontossa muutakin, kuten esimerkiksi suomalaisen Viljo Revellin suunnittelema kaupungintalo. Valitettavasti aikaa olisi pitänyt olla vieläkin enemmän kierrellä ja katsella. Kauppahallissa (St. Lawrence Market Complex) toki kävimme ihastelemassa kaikkia mahdollisia herkkuja sekä kävelemässä kiinalaiskaupunginosassa (Chinatown) ja entisessä hippikaupunginosassa (Kensington Market), mutta paljon jäi näkemättäkin. Täytyy vissiin mennä uudestaan sinne paremmalla ajalla.

JälkiMärinät:
Torontosta käsin teimme päiväretken viinitilojen alueelle sekä Niagaran putouksille, mutta niistä täytyy tehdä ihan oma postaus.

***

Jet lag on vetänyt meikäläisen päivärytmin ihan pahterilleen. Onneksi tässä oli rauhallinen viikonloppu välissä, jotta sai vähän palautua.