lepopäivä... ja PAH

Päätin, että päivän energiaa kuluttavista pakollisista kuvioista selvittyäni, olen ansainnut lepopäivän liikunnallisista suorituksista. Eihän sitä nyt joka päivä tarvitse itseään lenkkipolulla vetää hikeen, kun sen voi helpommin tehdä illalla maanantaisaunassa. Kun oli jotenkin niin holotna koko päivän.

Saunaa odotellessani päätin etsiä itselleni jonkun pässinpökkimän paidan huomista varten. Tarmokkaasti siirryin siis vaatehuoneen uumeniin penkomaan laatikoita.

Ensimmäisenä - siis ylimmäisenä pinossa - oli laatikko, jossa oli kesähepeniä. Koska laatikossa oli vielä tilaa, keksin talviteloittaa loputkin kesämekot samalla höngällä. Mikä sujuikin suht hyvin siihen saakka, kunnes pääsin hyllyn takaosaa tonkimaan ja löysin sieltä puoliunohtuneita kesävaatteita, joihin en ole... hmmm... muutamaan aikaan mahtunut. Päätin testata, mikä on tulevan talven tavoitteeni heidän suhteensa.

Ei paha, ei paha. Kyllä niitä ensi kesänä voi häpeilemättä käyttää. Nyt vielä pikkasen napit vonkuvat rynnästasolla (milloin ei vonkuisi *huoks*) ja kangas nitisee peräpeilin kohdalta, mutta toivoa on.

Ja sen toivon innoittamana aloin kokeilla muitakin löytämiäni uusvanhoja yllätyksiä sillä lopputulemalla, että hetken päästä meikäläisellä oli enää villasukat jalassa.

Kyllä. Mopo todellakin karkasi ihan käsistä ja homma eskaloitui täysmittaiseksi vaatekaaokseksi. Alusvaatteista lähtien erilaisia rytkypinoja notkui pisin makuuhuoneen tasoja, kun vähän kaikkia piti pikkuisen kokeilla. Ja kun musiikki soi taustalla, niin samalla siinä peilaillessa tuli vähän tanssahdeltuakin....

Puuuh... Joo, ei ollut kaunista katseltavaa, mutta onneksi ei yleisöä ollutkaan lukuun ottamatta ehkä sitä västäräkkiä, joka koko päivän oli ryntäillyt ikkunan takana. Saipahan 'palkan' odotuksestaan. Heh. Juu, ei.

Nyt olen ihan rikkipuhki eikä pässinpökkimää näy vieläkään missään. Ihan hemmetin uuvuttavaa tuollainen vaatteiden sovittelu. En ymmärrä, miten jotkut jaksavat sitä harrastaa kokopäivätoimisesti. Ei ihme, että kaikki vaatemallit ovat laihoja kuin henkarit. Kyllä tuo kuluttaa pirusti energiaa.

Jotta urheilun puolelle meni sitten tämäkin 'lepo'päivä.

JälkiMärinät:
Saunoin piiiiiiitkän kaavan mukaan, vaikka maanantai onkin. Vilvottelutauolla taas metsässä ryskyi ja rapisi, kun fauna siellä suoritti iltapuuhiaan. Mitään en kyllä nähnyt, mutta kuulin ja HAISTOIN sitäkin paremmin. Kauriksen meinaan haistaa jo kaukaa. Ja hirveksen vielä kauempaa. Kumpi lie ollut tällä kertaa siellä haisemassa.