Luonnollisestikin siihen juuri silloin tupsahti toisen tiimin herrapuolinen henkilö. Ja sekös meikäläistä nauratti entistä enemmän, kun jäin kiinni yksinnauramisesta. Herrahenkilöäkin nauratti ja hän sanoi, että itse hihittelee aamuisin työpöydän alle, jos radiosta tulee liian hauska juttu. En viitsinyt sanoa, että eipä sekään nyt liian terveeltä näytä. Parempi vaan nauraa avoimesti.
Ja sen teinkin illalla bussissa tullessani kotiin. Sama kirja oli käsissä.
Hieman viistosti takavasempaan istui vanhempi pariskunta, joilla oli suora näkö- ja kuuloyhteys meikäläiseen. Kuulin, kun mies sanoi rouvalle: "...eikun se vaan nauraa." Olivat siis luulleet minun itkevän, kun vesi juoksi silmistä yrittäessäni edes hieman hillitä nauruani. Mikä oli tuon kuulemani jälkeen entistä vaikeampaa.
Pokka ei pitänyt noustessani poistumaan bussista, vaan leväytin läksijäisiksi leveän hymyn miehelle. Taisi tulla sekin puun takaa hälle. No, aina ei voi voittaa.
JälkiMärinät:
Puun takaa tulemisista tuli mieleeni.
Eilen eräs herrasmies totesi yllättäen keskustelumme lomassa: "Sinä olet hyvännäköinen nainen, kannattaa pitää itsestään huolta."
Vaikka nauroinkin kiittäessäni kohteliaisuudestaan, pelasti se silti minun
Kyllä oon monesti minäkin nauranut ääneen Anna-Leenan jutuille, mutta onneksi kotona :D Sekin rupesi naurattamaan, kun ajattelin sua siellä bussissa hihittämässä vedet silmissä :D
VastaaPoistaVoi mikä kohteliaisuus vanhalta herralta. Varmaan on ollut terävä näkö :) Kaikkein mieluiten hoidan töissäkin vanhempia miehiä. Suurin osa on ihania herrasmiehiä. Sen ikäiset saa tytötelläkin ihan vapaasti meikäläistä. Heidän silmissäänhän me ollaan ihan tyttösiä ;D
Oon kyllä itkenytkin bussissa. Monta kertaa. Mutta muiden kannalta on varmasti kivempi, että nauran. :)
PoistaHän oli kyllä niin hurmaava tyyppi. Pilkettä silmäkulmassa. Ja ihanaa, että edes jonkun silmissä näyttää vielä nuorelta. ;)