perjantai 11. marraskuuta 2016

puolivillaisuutta

Kyllä se plunssa sieltä sitten tuli. Pakko oli eilen lähteä kesken päivän kotiin. Tai pakko ja pakko... Työkaverit sen verran mulkoilivat ja tekivät isoja kaarroksia meikäläisen tullessa vastaan, että päätin armahtaa työyhteisön. En kyllä muista, milloin viimeksi olisin luovuttanut kesken päivän. No, jos tämä nyt sitten tästä helpottuisi, kun saan levätä.

Sen verran olo korpesi, että se ärsytti hermoakin. Ja jos hermo on jo valmiiksi ärsytetty, ei tarvita kuin syy, niin siitä se sitten lähtee.

Bussia - joka perkele oli viisi minuuttia myöhässä (kyllä, sekin ärsyttää siinä vaiheessa, kun muutenkin vilustaa, mutta että vielä tuulee ja tuiskuaa - katoksistahan ei ole minkään valtakunnan suojaa tuulen suunnasta riippumatta) - ajoi baltin oloinen kuski, joka näpytteli Ihan Koko Ajan kännykkäänsä.

Joo, pienemmästäkin on hermo mennyt. Katselin sitä muutamia pysäkinvälejä, mutta kun ei näyttänyt tulevan viestittelystä loppua, nostin perperini penkistä, vilkaisin vasenta kättään (KÄNNYKKÄ!!) ja sanoin kuuluvalla ja vatun vihaisella äänellä, että "kännykkä pois, kun ajat!".

Uskotteko, että lähti nopeasti nynny taskuun. Naaman ilmeensä oli kyrsiintynyt, mutta ei olisi voinut meikäläistä vähempää kiinnostaa. Tosin jos olisi edes teeskennellyt noloa, niin en ehkä olisi laittanut reklamaatiota HSL:lle, mutta kun vielä viitsi nyrpistellä, niin tietty näpyttelin valituksen matkaan per heti. Eläköön, Hupsu - älyisä puhelimeni!

Eikä ole ensimmäinen kerta tuolla linjalla, kun samasta asiasta valitan. Nyt tosin oli vielä liukastakin. Tiedä, mihin ojaan vielä oltaisi päädytty. Mutta ei siinä vielä kaikki.

Matkan kruunasi ehdottomasti se kolmen hengen porukka - nainen ja kaksi miestä -, joka parkkeerasi itsensä takapenkkiin ja aloitti sellaisen älämölökeskustelun, joka ei olisi voinut vähempää kiinnostaa sekään meikäläistä. Ja ilmeistä päätellen muitakaan kanssamatkustajia.

Hetken päästä se nainen alkoi huutaa kuskia ja tormasi sieltä takaa kuin joku helvetin virtahepo kuskin luo kysymään KAELOTTAMAAN, että "Meidän pitää jäädä pois Oulunkylän ostarilla, eihän tää vielä ollut Oulunkylän ostari ?... No, sitähän mäkin sanoin. Kerro sitten, kun tullaan Oulunkylän ostarille."

Voihan vattu, etten paremmin sano.

Tietämättömille maakuntaan voin kertoa, että tää Tsadi on siitä kiva mesta, ettei täällä kertakaikkiaan voi eksyä, vaikka yrittäisikin. Jokaisessa mutkassa tai tienhaarassa on meinaan iso kyltti, joka kertoo, missä olet ja jos tonne suuntaan lähdet, niin mihin tulet. Eli ei tarvitse kuin vilaista ympärilleen, niin tietää, ettei olla lähelläkään sitä hemmetin Oulunkylää ja sen kirottua ostaria.

Teki mieli sanoa, että pikkasen vähemmän tota viinaa ennen puoltapäivää helpottaa kummasti ympäristön hahmottamista. Tyydyin kuitenkin mulkoilemaan niitä leopardipöksyjä pitkin nenän vartta jäädessäni pois.

Ja koska Suomessa on niin harvoin talvi ja lunta, niin luonnollisestikin se yllättää ja siten kaikkien muidenkin bussilinjojen aikataulut kusee ihan kintuille. En ihmettelisi, jos saan keuhkokuumeen tähän kaupan päälle.

JälkiMärinät:
Inkivääriä, hunajaa, sitruunaa, cayennepippuria ja kuumaa vettä kupissa. Valkosipulia leivänpäällä ja kanelia hunajassa. Ja jos ei tauti lähde, niin ainakin se haisee hyvältä.

***

Nyt aamulla olo on eilistäkin surkeampi. Paskamaista.

15 kommenttia:

  1. #*@€& mikä bussikuski!! Ties kenen lapsen päälle vois koko bussi liukua liukkaalla kelillä kun yks vaan näpelöi kännykkäänsä. Eikä tietty tee hyvää matkustajillekaan jos jonnekin rysäyttää...

    Parempaa oloa ja hus pois plunssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja osa ihmisistä katsoi MUA kuin mä olisin syyllinen, kun menin rutkuttamaan kuskille. Hulluja, saatana, maailma täys.

      Kiitos, sitä tosiaan toivon.

      Poista
  2. Voihan vinha mikä bussikuski, hyvä kun puutuit asiaan ja hienoa, että annoit asian myös liikennelaitoksen tietoon! Kiitos.

    Plunssalle äkkilähtö, kurlaa munkintipoilla ja muista täräyttää tuplasetti sinkkiä päivittäin, tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon ollut viime aikoina niin ymmärtäväinen joka suuntaan, että hetken kirpasi omatuntoa, josko tein väärin HSL:n reklamaation kanssa. Mut se meni ohi, oikein tein, perkele.

      Ei oo munkkitippoja, mutta siitä muistin, että Echinaforcea löytyy. Bästföre näytti tosin olevan kuusi vuotta sitten, mutta ehkä on vaan muuttunut tehokkaammaksi. Kohtahan se nähdään. Sinkkiä menee tupla-annos.

      Poista
  3. Plunssa on siinä mielessä rehti kaveri, että jos se ilmoittelee tulostaan niin se tulee kyllä kuin junan vessa. Ei se tee mitään tutkimusretkeilyä olisiko uhri tarttumisen arvoinen. Ei auta sinkit eikä pinkit. Mä vähän ihmettelen "ihan kun olisi tulossa plunssa, no, ehkä se menee ohi" -ihmisiä. Melkein yhtä paljon kuin "olen haluatko miljonääriksi-ohjelman kuvauksissa katsomossa eikä kilpailija tiedä vastausta enkä tiedä minäkään mutta jos se kysyy yleisöltä niin nousen seisomaan ja sanon tietäväni vaikka munaan itseni tämän katsomon + telkkaria katsovan miljoonayleisön silmissä ja lisäksi vielä vaikutan kilpailijan peliä"-ihmisiä. Mistä sellaisia itseluottamuksia saa? Ja onpa muuten ajatukseni harvinaisen rönsyileviä tänään. Vaikea pysyä aiheessa jne. Mutta ei muuta kuin paranemisia sinne, veikkaan että plunssassa menee vähintään se viikko ja kai semmonen yskä sitten vielä lisää. Ja hyvä että ripitit pussi kuskin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kuule zim sellainen juttu, että jos flunssa on tulossa eli kurkku kipeä jne niin jos on mahdollista olla joutilaana niin sen flunssan saa torpattua. Oma koktaili koostuu esim siitä että tuollaisessa tilanteessa vetäisen Buranan, inkivääriä ja valkosipulia, ehkä jopa huikan viinaa ja painun vuorokaudeksi nukkumaan ja kun herään niin on vähän höntti olo, mutta kas, flunssa luovutti eikä räkätauti tullut koskaan. Vaan kun useimmiten se alkuvaihe iskee siinä kohtaa kun ei ole mahdollista levätä, niin sitten se on liian myöhäistä ja flunssa kiusaa pari viikkoa. Mutta kokemusta on, sen voi myös pysäyttää kunnon troppien ja totaalilevon yhdistelmällä, jolloin n kroppa voi keskittyä pelkkään paranemiseen. Vähän niin kuin vaikeasti loukkaantuneita pidetään koomassa niin idea on sama.

      Poista
    2. zim: Kyllä mä silloin pari viikkoa sitten sain sen käännytettyä, mutta nyt lähetti selkeesti isoveljensä asialle.

      Eikä toi oo itseluottamusta, että uskaltaa munata itsensä koko maan edessä. Ne on niitä "15 sekuntia julkisuutta telkkarissa, ihan sama mitä" -tyyppejä.

      Eikä mulla ole aikaa sairastaa viikkoa! Tän illan annan aikaa plunssalle, mutta huomenna vedän kännit, jos ei ole toennut. No, en vedä. Mutta silti en ole potija-tyyppiä. Kurkkua kutittaa kyllä jo, vittu.

      Marra:
      Nuorempana homma meni niin, että buranaa huuleen, pikku pohjat ja ravintolaan tanssimaan pöydillä aamunkajoon saakka. Hyvin lähti tauti, kun ei kestänyt menossa mukana. Nyt ei itse enää kestä menossa mukana ja siksi täällä haistaan sohvan pohjalla.

      Poista
    3. Annan anteeksi heille kun eivät tiedä mitä tekevät. Ehkäpä olette onnistuneet välttämään miesplunssan, se on taudeista hirmuisin! Silloin kutsuu kyllä lepolassi siihen malliin ettei mitään rajaa, ei edes viina auta. Iisisti nyt, parahin Nollis.

      Poista
    4. :D Ei tässä voi mitään miesplunssaa sairastaa, kun ei ole ketään palvelemassa ja paapomassa. Itse pitää teet ja puurot keittää ja laittaa takka lämmittämään. Sohva varmaan kohta homehtuu, kun olen koko päivän mikrotaukoja lukuun ottamatta maannut vällyissä. Eli kiitos, iisisti ollaan otettu. Hermo menee.

      Poista
  4. Ää, nyt vaan lepäät, lepäät ja lepäät. Otat lisää troppia ja haiset hyvälle ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, 'Kimmon' kolmas tuotantokausi on jo menossa. Kohta on valkosipulin aika. :)

      Poista
  5. Minuun ei halua edes flunssa takertua, vaikka ympärillä pärskittäisiin. Olen varmaan niin muumioitunut. Asiantuntijat väittävät, että sinkki isolla annoksella lyhentää flunssan kestoa. Ainakin naisflunssan. Paranemisia :)

    Tuommoiset kuskit teholle katsomaan, miltä näyttää auton ruhjoma ihminen. Jos on ollut niin onnekas, että henki on säilynyt. Isot aplodit asiaan puuttumisestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kyllä kans ihan älyttömän harvoin kipeä-kipeä. Siksi tämä nyt potuttaakin. Ja joo, sinkin tuplasin jo viikko sitten. Kiitos. :)

      Mä olen tiukkis, mitä tulee kännykän kanssa pelaamiseen liikenteessä. Puutun siihen aina. Joko sanomalla, tai jos itse olen ratissa, niin tavalla tai toisella. Kerrankin valoissa avasin ikkunan ja huusin niin, että se kännykkäpelle säikähti oikein kunnolla. Olen muuten blogeissakin nähnyt kuvia, jotka on ajaja ottanut kännykällä liikkuvassa autossa. Arvostus nolla.

      Poista
    2. Pakko sanoa, kun meikä harrastaa tuota autossa kuvailua, että se on kyllä sata kertaa turvallisempaa, kuin viestittely. Esim tällä mun puhelimella saa kameran päälle avaamatta edes näppäinlukkoa, joten kuvan ottaminen vaatii tasan kaksi napsua, joiden takia ei tarvitse nostaa katsettaan tiestä ollenkaan. Sitten voi myöhemmin katsoa ajon jälkeen onnistuiko se räpsy, mitä se ei aina tee,kun ei ole tullut sihdattua sitä kuvaa. Ja mun mielestä tää on ihan eri tason juttu kuin lähettää viesti, kun viestiä varten pitäisi avata näppäinlukko koodilla, löytää tiensä whats appiin tms ja kirjoittaminen vaatii järkyttävän paljon tuijottamista kun tällä älyluurilla tulee koko ajan kirjoitusvirheitä vaikka istuis sängyssä kirjoittamassa, kuten minä nyt. Suunnilleen joka toinen sana täytyy korjata. Enkä kykene tällä edes soittamaan meidän autohalliin matkalla, kun ovi siis aukeaa puhelinsoitolla eikä kaukosäätimellä ja vanhan ajan puhelimella pystyi soittaa kätevästi tosta viimeisestä mäestä ja ajaa hulauttaa suoraan halliin, mutta tällä himputin älymysluurilla täytyy ajaa oven eteen, pysähtyä tukkimaan väylä ja availla puhelin ja pirauttaa. Vaikeeks on tehty, kun nykyään soittamiseenkin tarvii silmiä! Mutta juu, en kirjoittanut tätä siksi, että sun tarvis muuttaa asennettasi autosta kuvaamiseen, mutta en pysty pitämään sitä ainakaan omalla puhelimellani turvallisuusriskinä, koska kuvaaminen on ainut operaatio mitä tällä rakkineella pystyy tekemään katsomatta puhelinta.

      Poista
    3. Monessa voin olla hällävälisti, mutta liikenteen suhteen ehdoton. Kun ajetaan, niin silloin on molemmat kädet ratissa ja katse tiessä/ peileissä. Sama on alkoholin kanssa eli jos otat yhdenkin, et ajan.

      Ihan omasta kokemuksesta tiedän, että vaikka kuinka keskittyisi liikenteeseen ilman, että ajatukset hajaantuvat johonkin muuhun tekemiseen, niin siltikin liikenteessä on kuolleita kulmia, joista voi se ikävä yllätys tulla. Siihen riittää ihan vain, että avaat radion tai säädät lämmitystä. Josta syystä on turha enää lisätä riskiä esim. valokuvailemalla ajon aikana. Ajatus on kuitenkin kädessä, joka räplää kännykkää, vaikka katse olisikin tiessä eikä se ole hyvä juttu. Eikä ne kuvat niin tärkeitä ole. :) Toivottavasti sulle ei kuitenkaan koskaan satu kolaria tai muutakaan ikävää yllätystä liikenteessä.

      Poista