maanantai 18. tammikuuta 2016

ei mitään ihmeitä

Soitin Lapsuudenystävälle odottaessani hoitovuoroani. Siitä tulikin jatkopuhelu, joka kesti hoidon jälkeen melkein kotiin saakka. Ja mikäs oli puhellessa, kun tuli hyviä uutisia sieltä suunnasta: pölkkypää ex-mies, joka ei voisi olla vähempää kiinnostunut kupeittensa hedelmien elatuksesta, on vihdoinkin saatu ruotuun. Viranomaisia siihen tarvittiin, mutta menipähän asia sitäkin syvemmälle puupäähän. Ehkä. Toivon mukaan. Tuli hyvä mieli sitä kuunnellessa.

Bussissa puhelun jälkeen tuli ex-naapurinrouva moikkaamaan. Onneksi istuin, koska olisin muuten pudonnut pyrstölleni. Ei meinaan ole viimeiseen kymmeneen vuoteen edes moikannut vastaan tullessa. Kävellyt vain ohi apaattisen oloisena. Siksi en minäkään enää oma-aloitteisesti yritä moikkailla. Tänään kuitenkin tuli viereeni kyselemään kuulumisia. Oli oikein iloisen, onnellisen, terveen ja freesin näköinen. Vilkkaasti jutteli ja kävikin ilmi, että oli jäänyt kesällä eläkkeelle. Ei millekään työkyvyttömyyssellaiselle, vaan ihan iänmukaiselle. tosin hieman alennetulle, eläkkeelle. 

Täytyy sanoa, että häntä katsellessa hyvä mieleni vain lisääntyi. Ihana nähdä joku noin tyytyväisenä ja rentoutuneena. Naaman värikin oli ihan toinen ja vaikutti nuoremmalta kuin vuosiin. Mieletön juttu.

Eli ei paskempi päivä.

JälkiMärinät:
Luin sitten sen Harper Leen toisenkin kirjan Kaikki taivaan linnut

En osaa sanoa, tykkäsinkö siitä yhtä paljon kuin Leen toisesta kirjasta, jonka jatko tuo oli. Olihan se puhutteleva, mutta siltikin. Luulen, että Kuin surmaisi satakielen oli parempi. Siis minun mielestäni. 

6 kommenttia:

  1. Yhtään mihinkään yhtään mitenkään liittymättä haluan ilmaista paheksuntani siitä, että sitä on menty muuttamaan uuteen blogiin meikäläisen selän takana. Hrmph. Uskollinen ja tyytyväinen lukija olen ollut jo pitkään, mutta juuri loppuvuodesta satuin olemaan niin syvällä työvuoren uumenissa, etten ehtinyt edes blogikuulumisia silmäillä, joten meni se muuttoilmoituskin sitten ihan ohi. Olen vain ihmetellyt, miksei NV:n paluu päivity, mutta olettanut, että olet nyt toistaiseksi keskittynyt siihen toiseen blogiisi. Onneksi nyt sentään toisaalta löysin vinkin asiasta ja osasin tännekin tulla. Niin että ei paskempi päivä meikäläiselläkään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä jotenkin oletin, että kyllä porukat tänne halutessaan tiensä löytävät, mutta olenkohan ollut liian nokkela...? Mutta sä löysit, joten ei hätää. Kiva, jos se sustakin oli hyvä asia. :)

      Poista
    2. Mäkin sain vihdoin lisättyä tämän Blogloviniin, joten jatkossa olen taas kunnolla mukana. Tuntui, että jotain puuttui, kun ei postaukset tulleetkaan automaattisesti nenän eteen, vaan niihin piti varta vasten tulla. Nyt helpottaa taas!

      Poista
    3. Mulle jos ei tule suoraan nenän eteen postaukset, niin unohdan käydä ne lukemassa. En edes muista, minkä nimisiä ihmisten blogit ovat !! Järkyttävää.

      Poista
  2. On se ihanaa nähdä, että toisille tuo eläkkeelle jääminen on noin hyvä asia. Hänen työnsä on selkeästi ollut raskasta ja ahdistavaa. Onneksi tajusi jäädä jo vähän aiemmin vapaalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siis muutos oli todella ällistyttävä. Ällistyttävän hieno. Ei todellakaan näyttänyt eläkeläiseltä vielä. :)

      Poista