maanantai 26. syyskuuta 2016

maailmassa on pahuutta ja vääryyttä

Ja nyt kun olen otsikolla harhauttanut teidät tänne paljastan, etten tuolla tarkoita sitä maailman pahuutta ja väärryttä, joista ollaan viime aikoina saatu lukea lehdistä, vaan ihan absoluuttista pahuutta ja vääryyttä.

Pienin on innostunut taas katsomaan Disneyn piirrettyjä leffoja.

Pienin: "Tuu, äiti, katsomaan mun kanssa tätä."

mä: "Mitä sä katot ?"

Pienin: "Dumboa."

mä: "Mä en voi sitä katsoa. Se on ihan liian surullinen."

Pienin: "Tuu nyt kuitenkin, mun kanssa."

Menin. Ja mitä siitä seurasi ? Vollaamista, tietenkin!

Niin. Ei siis todellakaan mitään isoja hiljaisia kyyneleitä vierimässä alas poskillani, vaan täysmittaista ulvontaa (siis kyllä, ääneen) ja tuhannen kollotusta niin, että eritteet vain lensivät pitkinpoikin! Eikä siitä meinannut tulla loppua ensinkään.

Isompi tuijotti ällistyneenä telkkaristuolista sitä metakkaa ja kysyi, mitä hittoa sohvalla oikein tapahtui.

Pienin (naurussasuin): "Äiti itkee, kun Dumbo on niin surullinen."

Huutonaurua myös telkkarituolissa.

Mutta kyllä. Inhottavat ihmiset kiusasivat pientä norsuvauvaa ja sen rakastavaa äitinorsua erilaisuuden vuoksi. Eikö siinä ole muka pahuutta ja vääryyttä ihan tarpeeksi itkuun ? On!

Onneksi paha kuitenkin saa aina palkkansa ja vääryys korjataan. Mutta silti en katso sitä leffaa enää ikinä, se on vissi kuin lehmän tissi.

12 kommenttia:

  1. Lapset on kyllä urheita pieniä ihmisiä. Mä en enää ikinä pystyisi katsomaan Dumboa. Enkä Bambia. Enkä Kaunotarta ja Hirviötä. Enkä ehkä mitään muutakaan piirrettyä. Enkä ole vieläkään päässyt yli Happy Feetistä. Kuka nimeää niin surullisen elokuvan HAPPY Feetiksi??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaaha, en ole Happy Feetiä nähnyt enkä tule myöskään näkemäänkään. Bambi oli kans ihan tuskaa. Voi hyvänen aika...

      Poista
  2. Dumbo ON ihan hirveä! Nimim. Aikuisiällä leffateatterissa eikä ikinä enää...

    VastaaPoista
  3. Mä muistan kanssa lapsuudestani, että Dumbo oli tosi ahdistavan surullinen elokuva. Nyt isona sitä joskus katsoo vapaaehtoisesti sellaisia hyvällä tavalla surullisia elokuvia, mutta Dumboa en haluaisi katsoa. Tai Bambia tai mitä näitä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahdistusta ja surua on ilman noita leffojakin ihan omassa elämässä, joten miksi lisätä taakkaa.

      Poista
  4. Dumbo on yksi niistä harvoista joita en vapaaehtoisesti katso!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvästikin kaikista traumatisoivin leffa ikinä. :D

      Poista
  5. Mun mielestä suurin osa saduista on niin hirveitä, etten ymmärrä miten niin on lapsille koskaan kerrottu. Äitipuolia ja noitia vaikka millä mitalla ja lapsilla kurjaa. Ei vain kestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mauri Kunnas muistaakseni sanoi joskus, että lapset tykkää, kun ne saa pelätä (liittyen satuihin). En tiedä, mutta hulluja ovat. Lapset.

      Poista