lauantai 24. syyskuuta 2016

aamumetsässä

Heräsin taas ennen sian vinkaisua eikä nukuttanut enää tippaakaan. Pyörittyäni peiton alla jonkin aikaa päätin, että sama kai se päivän lenkki on tehdä klo 8 aamulla kuin mihin muuhun päivänaikaan. Eli ei muuta kuin vermeet niskaan ja metsään.

Olin ihan varma, että olen varmasti ainoa siihen aikaan liikenteessä oleva muutamaa unista koiranulkoiluttajaa lukuun ottamatta, mutta ei. Lenkkipoluillahan suorastaan kuhisi!

Joka toisessa mutkassa - ja niitä mutkia oli 9 kilometrin aikana aika monta - tuli vastaan joku ensimmäisen maailmansodan veteraani paahtaen rullasuksilla 100 km/h! Niitä pyyhki ohi oikealta ja vasemmalta niin, että meikäläisellä ponkkari vaan tuulessa viuhui. Käsittämättömiä hurjastelijoita! Ja tuohon jumalattomaan kellonaikaan vielä. 

Ei ole millään enää mitään väliä. 

Mutta parasta tässä on, että koko päivä on vielä edessä. Ehtii vaikka mitä. Ja on vasta lauantai!

2 kommenttia:

  1. Jotenkin ihana kirjoitus tämä! Melkein sai itsekin raitis ilma -annoksen, vaikka onkin kyhjöttänyt koko aamun sisällä (töiden ääressä). Kiitos ja yhtä iloista jatkoa viikonlopulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ja kiitos, iloista jatkoa on tiedossa: Työystävä oli laittanut viestiä ja sovittiin elokuvatreffit kaupungille. :)

      Poista