maanantai 30. toukokuuta 2016

Kaupungissa, kaupungista kaupunkiin

Viikonloppu meni ns, kaupungilla hengaillessa.

Perjantaina 'juhlittiin' työkaverin läksijäisiä. Ei siinä ollut kyllä aihetta juhlaa, harmittaa kun hän lähtee, mutta hänelle vaihto merkitsee parempaa, joten sitä kai sitten juhlittiin. Käytiin porukalla ensin syömässä ja sitten istuttiin tovi baarissa turisemassa. Kivaa oli eikä mennyt edes myöhäiseen. TOP:sta 3/4 olikin samaan aikaan n. puolen kilsan säteellä toisistaan Hgin ytimessä ja hetken ennustelin, tulenko samalla bussilla kotiin isän vai pojan kanssa. Vaiko kenties kaikki kotiutuisimme samaan aikaan! Juu ei. Isompi oli kotona n. klo 23, meikäläinen vartin yli puolen yön ja TM omien sanojensa mukaan joskus klo 2. Hän olikin sitten ainoa, jolla aamulla taisi tukkaa vähän kivistää. Hyvä niin.

Lauantaiksi olin sopinut Työystävän kanssa tällit Vantaan Tikkurilaan. Ja koska tämä toukokuu nyt vain näyttää menevän pelkäksi retkeilyksi, päätin olla oikein reipas ja matkustaa paikan päälle julkisilla. Eli pätkä bussilla ja loput junalla. Ja hienosti sujui: en eksynyt kertaakaan!

Tikkurilassa oli Kansainväliset markkinat, ne samat, joilla oltiin syksyllä Narinkkatorilla Työystävän ja toisenkin kanssa. Nyt olimme kaksistaan ja saimme ensimmäiset naurunpyrskähdykset heti Tikkurilan juna-asemalla, kun katsoimme toisiamme. Meillä oli varsin yhtenevä markkinavaatetus päällä: molemmilla Puman-hupparit, farkut, joiden lahkeita oli käännetty, tennarit sekä vielä pisteenä i:n päälle pienet mustat reput selässä. Kaikesta päätellen olemme tehneet töitä liian tarpeeksi kauan yhdessä.

Markkinoilla oli väkeä kuin pipoa. Myyjiä tuntui olevan enemmän kuin mitä oli syksyllä Helsingissä tai sitten se vain tuntui siltä, kun olivat levittäytyneet laajemmalle alueelle. Kierreltiin, maisteltiin, haisteltiin ja ihasteltiin kaikkea mahdollista. Syötiin kreikkalaistyyliset pitaleivät ja ostettiin tuliaisia kotiin: makkaroita, Wiipurin rinkelin, marinoituja valkosipuleita, chipotlemajoneesia (*slurps*), mausteita sekä 'säkillinen' fudgea. Myyjät olivat hauskoja ja meitä naurattivat heidän 'lirkuttelunsa'. Kierroksen päätteeksi löydettiin ihan siisti ja rauhallinen ravitsemuslaitos, jossa huitaistiin oluet pahimpaan nestehukkaan.

Kivaa oli markkinoilla Työystävän kanssa ja koskapa matka taittui niin helposti, jatkankin seuraavalla kerralla jonkun pysäkin kauemmas ihan Työystävän kotikonnuille saakka. Aina ei tosiaan tartte olla se Masa persiin alla.

Sunnuntaina ei pitänyt mennä minnekään, mutta Pienin oli löytänyt mieleistään vaatetta kevätjuhliin ja sitä sitten piti lähteä kaupungista hakemaan, jolta reissulta Pienin sitten jatkaisi kavereiden kanssa elokuviin. Olin suunnitellut, että tulen saman tien takaisin, mutta kun Isompi halusi lähteä mukaan, jäimmekin hänen kanssaan kiertelemään, koskapa kaupungissa oli Maailma kylässä -festivaalit ja kerrankin jotain 'äksöniä'.

Siinä vierähtikin sitten muutama tunti aika leppoisasti kierrellessä. Toki oli pakko syödä thaimaalaisia herkkuja pariinkin otteeseen, että olisi jaksanut ihailla kaikkea kaunista, mitä sinne oli tuotu näytteille ja myytäväksi. Kyllä teki hyvää nähdä sitä väriloistoa, mitä muu maailma meille synkeille suomalaisille tarjosi. Siinä ihan sielu virkistyi mielen piristymisestä nyt puhumattakaan. Olisi tehnyt mieli ostaa vähän kaikkea, mutta pakko oli kovettaa mieli ja vain keskittyä ihailemaan kätten töitä.

Isossa teltassa Kaisaniemen puistossa oli monien eri järjestöjen pöytiä. Niihin Isomman kanssa tutustuttiin sillä lopputulemalla, että Isomman housut olivat tippua, kun toinen takatasku oli täynnä karkkeja ja toinen kortsuja. Meikäläinen näet nappasi jokaiselta, joka ilmaiseksi kumeja jakoi, ainakin yhden ja tungin ne Isommalle, joka otti ne naureskellen vastaan. Nauratti kyllä monia siellä pöytien takanakin, kun tajusivat, että äiti se siinä pojalleen kesäkumeja keräili. Saatiin kyllä paljon ihan tietoakin monista eri asioista ja minä pääsin jopa vähän kangaspuita kalisuttamaan. TM:lle nappasin tuliaisiksi sekä Kansan Uutiset että Perussuomalainen -lehden. Pitihän sitä nyt jotain hänenkin mielen ilautukseksi, kun ei paikan päälle päässyt.

Hyvät bileet oli kyllä, heti ensi vuonna uudestaan. Isomman kanssa päästiin siinä kevätrullaa mutustellessamme vastaamaan mielipidekyselyynkin festarien järjestelyistä. Kiitettävät arvosanat tuli molemmilta moneen kohtaan. Suomen Setlementtiliiton sivuilta puolestaan meikäläisen saattaapi ehkä bongata joskus myöhemmin, kunhan saavat kuvakoosteen aikaiseksi. Ei olisi niin väliksi, mutta eipä tullut kiellettyäkään.

Että se siitä 'rauhallisesta' viikonlopusta. Mutta en valita, kun ilmakin oli niin mielettömän lämmin.

JälkiMärinät:
Kysyin Isommalta, oliko ollut kiva päivä äipän kanssa. Oli ollut. Kysyin, olisiko ollut kivaa, vaikken olisi ostanut hälle ruokaa. Olisi ollut silloinkin. Mukavaa oli kuulla, että teinipoika voi ja haluaa viettää äidin kanssa aikaa ja antaa jopa kiitossuukon poskelle julkisella paikalla. Eikä se hävennyt, vaikka mulla oli "vasen homo"-, "minulla on mielipide"- ja kirjasto-pinssi tissin päällä keikkumassa.

***

Liput ooppera-esitykseen kesäkuuksi ja teatteriin heinäkuuksi on jo plakkarissa, joten ei pääse kultturirientojenkaan jatkumo katkeamaan. Jihaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti