maanantai 4. tammikuuta 2016

Vuoden 2015 parasteko

Viime vuoden paras hyvä&rakkaudenteko antoi odottaa itseään viimeiseen päivään. Sananlaskussa onneksi sanotaan "parempi myöhään kuin ei milloinkaan", joten vuoden viimeinen päivä hyviin tekoihin on yhtä hyvä kuin ensimmäinen.

Primus motorina luonnollisestikin oli kukas muukaan kuin TM. Puuha-Pete, joka ei kestä olla tekemättä mitään. Nyt hän vain pisti meikäläisen tekemään puolestaan. Meinaan ullakon kenkäinventaarion. Jälleen kerran. Se on meinaan sillä lailla, että kun on tullut kenkiä haalittua joskus muinoin ihan sairaudeksi asti, niin niitä sitten riittää inventoida useampaankin otteeseen. Tämä oli meikäläisen muistin mukaan jo ainakin kolmas Suuri Inventaario ja pienempiä on ollut niitäkin muutamia.

Jätän kertomatta surulliset yksityiskohdat sen parituntisen ajalta, jonka kenkiä ruuhnasin ja hyppään suoraan lopputulokseen, joka oli... No, kaikkien aikojen ehdottomasti paras.

Ihan roskiin taisi lähteä vain neljä paria kenkiä. Suurin osa, iso säkillinen, lähti kierrätykseen, koska meikäläisen kätköistä löytyi edelleenkin kaikista aikaisemmista inventaarioista huolimatta useita pareja täysin käyttämättömiä (käytetty 0-4 kertaa) kenkiä. Meikäläisen omia kenkiä häipyi Talosta siis vähintään tusina ja muulta perheeltä se melkein toinen tusina. Notta oli siinä lapikas poikineen, sano.

TM oli tietysti ikionnellinen ja saatan kuvitella, että joku tuntematon tarvitsija ilahtuu myös. Onnellisin ehkä kuitenkin olen minä itse. Vihdoinkin se himmennyt järjen valo sai jostain sen verran onkaa, että tajusin, ettei niistä kengistä ole minulle itselleni enää palvelijoiksi. Aivan turhaan olen niitä hillonnut ullakon uumenissa ajatuksella "jos joskus". Ei, ei koskaan, kiitos vaan.

Lisäksi otin ullakolta vihdoin käyttööni ns. jokasään kengät, jotka nekin ovat käyttämättöminä odotelleet vuoroaan sellaiset kymmenisen vuotta. Ei tarvitse meikäläisen tätä talvea kävellä vaelluskengissä, kuten aiemmat talvet. Vaikka ei sillä, vaelluskengät käyvät nekin oikein hyvin talvikengistä.

Ja jos joku nyt pelkää, että TOP:ssa kävellään jatkossa paljain jaloin, niin huoli pois: enemmän jäi vielä Taloon kenkiä, mitä nyt lähti ulos. Minun ainakaan ei tarvitse enää elämäni aikana ostaa yhtään ainoaa kenkäparia oli kyse sitten kesä- tai talvikengistä tai vaikkapa saappaista. Kaikkia löytyy useissa väreissä. Valitettavasti.

JälkiMärinät:
Sain jo joulukuun alussa Työystävältä lahjaksi Harper Leen kirjan Kuin surmaisi satakielen.

Paljon oli kuitenkin muuta luettavaa silloin, joten pääsin aloittamaan ko. kirja vasta muutama päivä sitten. Ja nyt ne neljäsataa sivua on jo ahmittu. Siinä on taas sellainen kirja, jota ei voi laskea käsistään sen kerran aloitettuaan. Eli voin suositella.

6 kommenttia:

  1. Oh. Sain kirjan lahjaksi veljeltäni, kun olin varmaan teini-ikäinen. Olen lukenut sen säännöllisin väliajoin siitä lähtien. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä oli kyllä hyvä imu, pakko myöntää. :)

      Poista
  2. Luepa sitten suht vasta ilmestynyt Harper Leen uusin, mikä lienee suomeksi, mutta englanniksi Go set a Watchman.
    Itsekään en ole ehtinyt vielä, koska työ haittaa kirjallisia harrastuksia jopa joulutauolla.
    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostuin heti! Kiitos vinkistä.

      Mä yritän vähentää työn tympeää vaikutusta lukemalla työmatkoilla bussissa sekä lounastauolla sopan ääressä. :)

      Poista
    2. Se taitaa olla Kaikki taivaan linnut in Finnish. Joka tapauksessa päähenkilöt ovat osin samoja kuin Kuin surmaisi satakielen -teoksessa, mutta ei ole sellainen pakottamalla tehty jatko-osa. Lue, niin tiedät. Aloitin itsekin sen engl version tänään hups eilen.
      OP

      Poista
    3. Juu, löysinkin jo vähän tietoa siitä juonesta ja uskon, että on ihan hyvää luettavaa.

      Poista