tiistai 8. marraskuuta 2016

talvi

On se osaltaan kyllä pukeutumiskysymyskin, ei auta. Meinaan, jos pakkasta on 6-7 astetta, tuulee ja lunta vihmoo naamaa, mutta jos on Anopilta perintönä saatu toppatakki päällä, ei ole kylmä. Eikä potuta.

Siksi oli helppo aamulla hymyillä klo 6 aikaan Juhalle - Hgin kaupungin katujen kunnossapito-osaston poitsulle -, joka tuli kaverinsa kanssa kolaamaan bussipysäkkiä aurauksen jälkeen. Ja Juhakin hymyili minulle. Toivotettiin toisillemme iloiset hyvät huomenet huolimatta siitä jumalattomasta kelloajasta, jolloin hän oli jo töissä ja minäkin vankasti matkalla kaivokselle.

Ilman lunta ja yöllistä myräkkää emme olisi kohdanneet. Eli ei niin suurta 'pahaa', ettei jotain hyvääkin.

JälkiMärinät:
Pienin on kunnostautunut koulussa saamalla hyviä numeroita kokeista sekä kehuja Wilman kautta. Lisäksi ulkoilu maistuu, vaikka tuo sää ei välttämättä niin kutsuva olekaan. Olen iloinen ja ylpeä.

Isompi on kunnostautunut myös koulussa, mutta vähän toisella tavalla, meinaan kansallisessa kisassa. Viimeinen finaalirypistys on vielä edessä joulukuussa. Jännittävää.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

aamun kauheus

Aamut ovat pahimpia. Vaikka yö olisikin mennyt hyvin, niin aamulla herätessä kaikki möröt kuitenkin odottavat sängyn vierellä valmiina ahdistamaan puolustuskyvyttömän vastaheränneen nurkkaan. Epäreilua.

JälkiMärinät:
Eilen käveltiin Muorin kanssa haudoille. Onneksi olin laittanut Isomman vanhan takin päälleni, muuten olisin jäätynyt kalikaksi, Ei sillä, että olisi niin kylmä ollut, mutta kun se oli sellaista köpöttelyä, että meinasi alkaa vilustaa.

Haudoilla tavattiinkin sitten sattumalta puolisukua. Siis ihan hengissä olevia. Mikä oli hyvä, koska saimme opastuksen haudalle, jossa emme olleet vielä käyneet. Nyt tietää senkin kiven paikan.

Koska päivä oli ollut puuhakas (vaatteiden pesua, imurointia, vessan pesua, ruuan laittoa), ilta menikin sitten rattoisasti Downshiftaajia katsellessa. Aloitin sarjan ihan perinteisesti telkkarista, mutta kun unohdin seuraavani sitä ja yksi jakso jäi välistä, siirryin Areenan puolelle ja sieltä sen sitten katsoin pois kuleksimasta. Eli tykkäsin.

Kohta pitää suunnata kirkolle lauluhommiin. Kurkku tuntuu karhealta ja nenässäkin on tukkoisuutta. Varmaa tulossa takaisin se viimeviikkoinen plunssa. Ärsyttävää.

lauantai 5. marraskuuta 2016

vanhus ja uni

Oltiin eilen tuttujen mukavien ihmisten kanssa iltatilaisuudessa hienossa ravintolassa. Hauskaa oli ja ruoka oli erittäin hyvää. Juomaakin riitti, jopa liiaksi siinä mielessä, että meinasi jäädä juomatta.

En tiedä, oliko ruuassa jotain, mutta meikäläiselle tuli siitä hieman huono olo, vaikken itseäni turpoksiin syönytkään. Alkoi väsyttääkin jo tosi aikaisin. Samaa tuntuivat sanovan muutkin: väsyttää, pitää lähteä kotiin.

Minäkin olin kotona jo pian puolen yön jälkeen ja nukuinkin sen 7,5 tuntia, jota enempään en vain nähtävästi kykene, vaikkei mitään heräämisvelvoitetta olisikaan. Ja edelleenkin on pakissa hieman outo tunne. Toivon todella, ettei ruuassa ollut mitään epäilyttävää.

Nenäkin tukostaa. Onkohan se viimeviikkoinen plunssa tulossa takaisin? Tai joku sen ikävistä kavereista.

JälkiMärinät:
TM lähti Kesäpaikalle sahaamaan ensi talven polttopuita. Kyllä on onni omistaa kaukaa viisas mies.

Mitäköhän sitä tekisi näin Pyhäinpäivän ratoksi? Voisin kävellä haudoille. Tai mennä iltakirkkoon. Ehkä kaivan joulukortit esiin ja laitan ne lähtövalmiiksi.

perjantai 4. marraskuuta 2016

löylykeskustelu

Isompi: "Meillä tehtiin koulussa sellanen ammatinvalintatesti."

mä: "No, mikä susta tulee isona?"

Isompi: "Se siinä olikin vaikeus, kun mua ei oikein kiinnosta mikään. Oli vähän vaikee vastata."

mä: "Kai sä nyt jonkun tuloksen sait."

Isompi: "No, ekaksi siihen tuli yrittäjä."

mä: "Yrittäjä ?!! Toisaalta oothan sä kova yrittämään. Aina yrität ---"

Isompi ja mä yhteen ääneen: "--- lusmuilla kaikesta."

:D

Kyllä kana munansa tuntee.

***

Hauskaa viikonloppua kaikille!

JälkiMärinät:
Toiseksi oli tullut kalastaja (tiedustelin, oliko kenties kysytty lempiruokaa) ja kolmanneksi hotelliemäntä.

Toi kakkonen on hyvä. Etenkin jos musta tulee se kalatalousneuvoja.

torstai 3. marraskuuta 2016

mielipide

Eilislööppi (IL):

Korkein oikeus hylkäsi Auerin purkuhakemuksen -  seksuaalirikostuomio jää voimaan

***

Syytetty on sitä mieltä, että poliisi on tämän asian takana ennakkokäsityksineen ynnä muineen.

Minä olen sitä mieltä, että suomalainen poliisi on erittäin pätevä toimissaan ja tutkimuksissaan. Ketään ei taatusti Suomessa tuomita syyttömänä. Eli syytetty puhuu paskaa, kun sanoo, ettei ole näihin tekoihin syyllinen, josta sai tuomion. Ja jos kykenee ko. oksettaviin tekoihin, kykenee varmasti muuhunkin. Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan.

JälkiMärinät:
Lumimyräkkä alkoi eilen iltapäivästä. Ei sitä nyt ihan tolkuttomasti tullut, mutta se tuli pöllyten. Meikäläinen lähti heti harjoittelemaan 'liukkaan'kelin ajoa - käytiin tilaamassa Pienimmälle uudet silmälasit -, kun TM oli pyhänä vaihtanut kitkat Masaan.

No, ehkä jonkun mielestä siellä oli niin liukas, että täytyi ajaa toisen pahteriin ja aiheuttaa samaisen kääk-lehden otsikoiden mukaisen 'kaaoksen', mutta meikäläinen ei sellaista huomannut. Hissunkissun mentiin sulassa sovussa 1-Kehää pitkin pahimpaan ruuhka-aikaan ja hyvin veti. Kukaan ei hökköillyt ja sivusta tulevatkin päästettiin mukaan kisaan.

Kuinkakohan kauan etukäteen se lumisade pitäisi ilmoittaa tulevaksi, ettei se enää yllättäisi ketään? Riittääkö, jos juhannuksena kertoo?

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

katastrofin ohitus

Viittaan otsikolla 11.9. postattuu kirjoitukseen ("laskeutuminen 2000-luvulle"), jossa sulkulauseessa mainitsen, että Hupsu (= kännykkä) pelasti minut ja kaverini 99varmalta sydäriltä.

Homma meni siis niin, että pyysin Isompaa apuun kalenteri-asiassa. Isompi Kuuklen suosijana latasi Hupsuun tietty Kuuklen version kalenterista (ja hemmetin hyvä niin!).

Avattuani kalenterin ihmettelin, että mitenkäs siinä näkyy jo meidän kanadanreissun lähtö- ja tulopäivä... Isompi sanoi, että se nappaa ne tiedot jostain gmailin sähköpostista, jossa näitä matkatietoja on, ja päivittää ne tiedot valmiiksi.

Olin luonnollisestikin ihan tuhannen ällistynyt, että onpas pirun fiksu vehje ja systeemi. Vaikka olikin sen tulopäivän päivittänyt väärälle päivälle.

Hmm...?

Hetki - ei kovin pitkä, vaikka sitä ehkä onkin vaikea uskoa - meni ennen kuin älyn valo kirkastui korvien välissä ja paniikissa lähdin hakemaan lentotietoja lipuista.

Juu. Väärälle päivälle oli varattu paluulento. Jotenkin varmasti oli aikaero sotkenut meidän ajatukset ihan totaalisesti ja paluupäivä olikin yhtä myöhempi kuin päärevohkalla.

Myönnän, että polvissa notkahti, mutta ei siinä muuta kuin soittamaan ja jakamaan ilosanomaa kaverille, joka myös päästeli muutaman pärisevän kuullessaan tilanteen. Sovittiin treffit hänen luokseen ja varattiin sitten yksi hotelliyö lisää Torontossa, koska helpompi se oli tehdä kuin lähteä värkkäämään lentopäivää. Ja kuka nyt ei yhtä ylimääräistä lomapäiväänsä viettäisi mielellään Torontossa.

Kun sitten matkan lopulla hotellissa selitettiin tilanne, ei meidän edes tarvinnut vaihtaa hotellihuonetta viimeiseksi yöksi. Eipä tarvinnut raahata kamoja edestakaisin.

Joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Kiitos Hupsun. Ja Isomman.

JälkiMärinät:
Sitä nyt sitten tuli. Lunta. Taitaa olla vielä pahin myräkkä edessä, kun vasta sentti on maassa. Tuuli on ainakin ihan kammottava. Hrrr.

tiistai 1. marraskuuta 2016

talvi pulkassa

Eli siis varastossa. Puut.

Haettiin viikonloppuna TM:n kanssa Kesäpaikalta talven polttopuut.

Kivaa puuhaa tuollainen hyötyliikkuminen. Tietää roudanneensa halkoja, kun eri puolilla kroppelia jurnuttaa ja kurnuttaa.

***

Päivän epistola jää lyhyeksi, koska en voi kirjoittaa siitä, mitä mietin, koska muuten lukijani ampuvat minut aamunkoitteessa. Tai mahdollisesti hätäisimmät jo auringon laskiessa. Mälsää, mutta ymmärrettävää.

JälkiMärinät:
Meidän läski pihaorava kuolee taatusti sydän- ja verisuonitautiin. Se on jo nyt syönyt mökillisen lintujen siemeniä ja kaksi talipalloa eikä talvi ole vielä edes alkanut!