sunnuntai 1. tammikuuta 2017

sanottua

Isompi: "Kai me syödään jouluna kalkkunaa? Mä en kestä sitä kinkkua."

mä: "En mä vielä tiedä, ei me voida sitä yksin päättää, kun mennään sinne systerille."

Isompi: "No, oli mitä oli, niin pitäkään huoli, että se eläin on sen kokoinen, ettei sitä tartte syödä viikkotolkulla joulun jälkeen."

mä: "Eläin! Eihän siitä siastakaan syödä kuin perse."

Isompi: "Niin, mutta kun sitä persettä syödään sitten kiusauksessa ja leivän päällä ja hernekeitossa ja joka ruuassa joulun jälkeen. Mä en kestä sitä."

Pointti huomioitu, ei ollut hitustakaan kankkua joulupöydässä.

***

Tilasin Monetalta Suomen 100-vuotisjuhlarahan. Tarina on pitkä ja monipolvinen, mutta lopputulema oli se, että meille tuli kaksi rahaa yhden sijaan. Molemmat jouduin toki maksamaan.

mä: "Siinä on nyt teille [lapsille] molemmille omat rahat."

Isompi: "Kiva, kiitos. Suututko sä, jos mä myyn ton?"

mä: "Täh ?! Etkä myy!"

Isompi: "No, joskus viidenkymmenen vuoden päästä siitä saa hyvät rahat."

mä: "No, mä olen silloin jo haudassa."

Isompi: "Niin varmaan mäkin."

Jostain syystä meitä alkoi molempia tuo sananvaihto naurattaa.

***

Itsenäisyyspäivänä telkkarista tuli pätkä Tampereelta lasten parlamentin juhlasta. Isompi sitä katsoi ja ilmaisi tiukan mielipiteensä:

"Jotenkin on kuvottavaa, kun koko ajan toitotetaan, että "lapsia pitää kuunnella" joka asiassa. Ei kyllä tarvitse kuunnella! Mistä mikään 11-vuotias mitään tietää? Ei mitään mistään! Ärsyttävää."

Nimimerkillä "Ukkoontunut jo teini-iässä"

:D

***

Juteltiin autossa takapenkillä Isomman mahdollisesta armeijaan menosta. Tai Isompi pohti lähinnä sitä, miten saisi luikerreltua siitä eroon.

Isompi: "Janne Kataja oli kuulemma vapautettu palveluksesta sillä perusteella, että sillä on esiintymispelko. Mitä jos mä sanoisin, että mä en kestä tota paskanjauhantaa? No, ehkä mä kuitenkin rupeen totaalikieltäytyjäksi."

TM - armeijan vankkumaton kannattaja - ratin takaa kuivasti: "Sillä lailla."

JälkiMärinät:
Vastustuskykyni on nähtävästi aika tarkkaan nolla: jo toinen tuskainen flunssa kukkivan huulen kera reilun kuukauden sisään. Juuri ehdin edellisestä nousta kontilleni, kun jo uusi puhkesi. Jos tällä stressillä ei tule syöpää, niin ei sitten millään.

Ai niin: uusi vuosi. Kävin eilen nukkumaan klo 22.28, heräsin jumalattomaan rätinään ja paukahteluun ja katsoin kelloa: 00:00. Eli juu, juhlin uutta vuotta: käänsin kylkeä.

Yritetään nyt selvitä tästäkin vuodesta hengissä. Jos yhtään viime vuodesta menee rankemmaksi, niin todennäköisyydet selviämiseen ovat melko surkeat. Mutta positiivisuus edellä, tulihan sitä pakkastakin vihdoin ja viimein.

16 kommenttia:

  1. Meillä tuo juniori, poika 15-v laukoo usein juttuja joille saa nauraa jalat ristissä. On nuo ipanaiset ihania, huolehtivat vanhemmilleen lisää ikävuosia.

    Hyvää Uutta Vuotta Pohojammaalta!

    -Heidi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu tosiaan meillä. :)

      Parempaa uutta vuotta sinne Pohojammaalle! :)

      Poista
  2. Tsemppiä ja onnea uuteen vuoteen!

    Toivottelee Elli, joka ei nyt jaksa kirjautua...

    VastaaPoista
  3. Onnea uudelle vuodelle! Toivottavasti on edellistä parempi.
    Ihania keskusteluja teillä käydään polveilevista aiheista. Tuo armeija herättää kyllä perheissä varmasti monia tunteita. Usein isät ovat vankkumattomia kannattajia ja poikien vastustus ei oikein uppoa heihin. Keskusteluja tullaan varmasti käymään useissa perheissä. Meillä esikoinen sai vapautuksen huonon selän vuoksi ja kaksoset kävivät "pitkin hampain". Kyllä isä on jo hyväksynyt esikoisenkin ratkaisun. Mutta vuosia se vei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin toivon, hartaasti!

      Juu, mielipiteitä riittää kaikista aiheista välillä mielenpahoitukseksi asti. :D

      Meillä ei nuorisolla periaatteessa ole mitään armeijaa vastaan, mutta sen verran Isompaa tunnen, että luulen hänen olevan oikeassa. Hermo sillä repeää, jos homma on "kiire odottamaan" -tyyppistä menoa. Saattaa kyllä saada vapautuksen suolistotautinsa takia, ehkä. Voisi olla kaikille parempi ratkaisu jättää väliin. ;)

      Poista
    2. Tuo on muuten ihan totta. Mun mielestä meidän joku naapurin poika sai suolistotaudilla vapautuksen. Ja sitähän siellä intissä on: kiire odottamaan.

      Poista
    3. No, katsotaan nyt, mitä se epatto oman päänsä menoksi vielä keksii. :)

      Poista
  4. Hyvää vuodenjatkoa sinne, kyllä se tästä.. :P

    Ainiin, se onneton vuosiraha.. Aargh.

    VastaaPoista
  5. Varalta leuka rintaan, ettei taivas tipu niskaan. Tämä on tullut motoksi jo pitkän aikaa. Silti olen hengissä ja näen valoa keväässä! Toivottavasti se tuo sinullekin edes ositttaisen vapautuksen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei uskalla kovin korkealle leukaa nostaa. Pakko katsoa, mihin astuu. Kiitos, toivottavasti. :)

      Poista
  6. Noh, mitähän tässä nyt osaisi sanoa... ehkä jotain lohdullista sillä tietyssä tilanteessa positiivisuus on per.. penaalista. Lainaan lempisanontaani: "If you fall, I'll be there. -Floor"

    Pärjäile <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, kyllä lattia aina ottaa vastaan. :)

      Päivä ja nyrjähdys kerrallaan.

      Poista