tiistai 4. heinäkuuta 2017

lyhyesti

Koirat haukkuvat, karavaani kulkee.

No, ehkä vähän enemmän.

Talvi takana, kesä ja loma edessä. Paljon on tapahtunut talven ja kevään aikana. Hyviä ja huonoja asioita, mutta kaikki ne ovat (toivottavasti) opettaneet jotain tästä matkasta nimeltä Elämä. Ainakin sen, ettei tulevaisuudesta voi koskaan olla varma. Yllättäviä mutkia tulee matkaan eikä niihin pysty mitenkään varautumaan, pitää vain pitää kiinni kahvoista, ettei tipu kyydistä.

Kaiken keskellä tajusin sen, että pitää kuitenkin muistaa, että elämme vain (näillä tiedoin) yhden elämän ja siitä pitää pystyä myös nauttimaan. Tehdä asioita, joista itse tykkää ja jotka antavat voimaa ja tuovat hyvää mieltä.

Meikäläisen kohdalla se hyvä mieli ja rauha löytyi liikunnasta ja muutenkin astetta terveemmästä elämästä. Talven ja kevään aikana laihdutin/ laihduin 17 kiloa ja sain rakennettua itselleni jonkin verran lihaksiakin. Lisäksi olen lukenut pinoittain kirjoja, noin 1,5 kirjaa viikossa, mistä olen nauttinut suuresti. Nettisurffailu puolestaan on kutistunut minimiin kaikilla tasoilla, joten olen ihan pihalla siitä, mitä kenellekin kuuluu, toivottavasti pelkkää hyvää.

Ystävät. Heidän merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ilman hyviä parhaita ystäviäni töissä ja muuallakin en olisi mennyttä aikaa jaksanut. Velkataakkani on suuri ja ikuisesti tulen olemaan heille kiitollinen saamastani tuesta. Ehkä jonain päivänä voin puolestani olla avuksi ja tueksi heille.

Tässä lyhyesti. Hengissä siis ollaan edelleen, toivottavasti piirun verran vahvempana ja viisaampana.

Blogi jatkaa hiljaisuudessa, mutta toivotan kaikille, jotka tänne vielä eksyvät oikein hyvää, nautinnollista ja rentouttavaa kesää. Olet sen ansainnut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti